Kesä tekee tuloaan Suomessa, oon vakoillut asiaa Facebookista! Voi Suomen suvi.. Ei auta kun kuunnella iPod:sta Eeron ääntä ja kappaletta nimeltä Kevätlinnuille etelässä.
Anyway, me ollaan vaihdettu kattoa pään päällä ja matkustettu lautalla Sansibarille. Puolet musta on kuitenkin edelleen siellä Darissa, joten sen kunniaksi viimiset "kotikuvat" ennenkun päästään vaihtamaan maisemaa.
Siinä meidän maaseudun valtaväylä! Vasemmalta otettiin pikipiki jos vauhdin hurma houkutteli ja jos taas tyydyttiin köröttelemään tasaisesti niin huidottiin ohiajava tuk-tuk tiensivuun tinkaamista varten. Kyllä on hyötyä että tuli opiskeltua numerot swahiliksi!
Tien toisella puolella näkyy hedelmäkauppa, chips-eggs-sprite-baari, parturi -ja siinä ne taitaakin sitten melkeinpä olla.
Kouluun marsittiin aamulla ja laahustettiin keskipäivän aikaan takas. (Ei vaan, kyllä reippaasti nousi askeleet. Useammin kun kerran saatiin kuulla että kävellään "suomea". Ihmiset on kuulemma Suomessa "busybusy".)
Väritettiin paljon kuvia ja paperia ja varmaan ihoakin ja piirreltiin ympyröitä ja kirjoteltiin numeroita.. Opeteltiin pitämään kynää kädessä. Usna 4v. oman piirrustuksensa kanssa.
Että tarpeeseen tulivat kynät ja paperit, iso kiitos työpaikalle ja Helsingin suunnalle!!!
Tais lempi leimahtaa vikalla viikolla koulussa! Otettiin salakuva tunnilta.
Oman ja Nur, ikää yhteensä ehkä semmoset viisi vuotta. Opettaja kysy Omanilta: What! Have you girlfriend? Poika hymyili polleana ja käveli käsikkäin Nurin kanssa välitunnille.
Vikana päivänä saateltiin lapsia kotiin. Oman laahusti perässä ja kepistä tuli että pysyisi muiden vauhdissa. Nappasin itkevän pojan syliin ja annoin sille pari pikku-autoa. Se ei oikein tienny miten päin olisi ollut, käänteli vaan niitä käsissä ja nauroi. Unohtui kokonaan kuvatkin ottaa, piti vielä perään juosta.
Tässä koko komeudessaan, toinen auto purkissa ja toinen kädessä. Oman leikki välitunnilla monesti omilla kengillään, ajeli ympyrää ja teki auton ääniä. Kentis tilanne nyt helpottaa!
Kiitos Santeri, kyllä teki sun pikkuautot yhden miehen alun täällä Tansaniassa niin mahdottoman onnelliseksi!
Perjantaina käytiin Tegetassa markkinoilla Heidin ja Karoliinan kanssa. Oli kyllä semmonen reissu että jää varmaan monien muidenkin kun meidän mieliin. Tuk-tuk-kuskilla ainakin oli luultavasti harvinaisen ratkireimukas matka.
Löydettiin joka tapauksessa kankaita neljän euron hintaan. Kysyttiin ensimmäiseltä vastaan tulevalta ompelijalta paljonko maksaa mekon teettäminen. Eipä paljon 5 euron hinta päätä huimannut. (Toisaalta en tiedä huimasiko lopputuloskaan mutta mekot saatiin jokatapauksessa.) Ompelijat ei siis suuria summia peri, kenties täällä voisi oikeesti teettää jotakin mitä kehtaisi päällä pitää?
Aika hyvin me mun mielestä kerrottiin millaset mekot halutaan vaikkei ihan semmosia sitten tullutkaan..
Sister Karolina ja korukauppias. Ja olikin semmonen kauppias ettei oo ennen nähty. Tais olla pari pilveä meitä muita ylempänä. Ostettiin parit korut että saatiin juotua Fantat rauhassa loppuun. Ja tingattiin niin perusteellisesti ettei tuu varmaan tollakaan kauppiaalla meitä ikävä: 15 eurosta 2,5 euroon.
Viimisenä päivänä napattiin vaatekassi mukaan ja suunnattiin Bahari Beachille.
Tie rannalle kulkee tämän perheen pihan poikki ja uskollisesti tuo pikkutyttö on kiherryksellään ilostuttanu meidän päiviä. Kertun vaatteet vaihtoivat siis omistajaa! Kaivettiin myös isoveljille t-paidat ja jatkettiin matkaa.
Vaatteita sai myös rannalle osunut pikkupoika. Hymy taisi valaista aurinkoakin kirkkaammin..
Siinä me Lauran kanssa istuttiin niinkö vanhat mummo melkein tippa linssissä ja katseltiin pojan menoa kun se juoksi viemään ne vaatteet äidilleen.
...
Kotiranta, Bahari Beach.
Vesi on harmaata.
Niin, niitä rapuja! Muistaakseni joskus lupasin kuvailla. En jaksanu juosta pitkin rantaa niiden perässä, turvallisesti kuvasin kahden metrin päästä. 
Että siinä se! Ison nyrkin kokoinen.
Ja sitten kutsui Sansibar.
Kwaheri, Dar ja Bahari ja ihmiset!
-Emppu
(josta puolet on edelleen tolla rannalla ja noissa maisemissa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti