??

"Hups! Tallennustila loppui. 100 prosenttia 1 gigatavun suuruisesta valokuvien tallennuskiintiöstä on tällä hetkellä käytössä. Hanki lisää tilaa."

Äh, mitä ihmettä, onko teille tapahtunut näin? Joitain piilo-blondiuden suuntaista havaittavissa, eli pitääkö nyt siis ostaa jotain lisätilaa???

I don't understand. Surkeeta.

-Emppu

Elämäni ruuhkavuodet

Moi!

Kämppä säihkyy puhtauttaan (ainakin himmeässä kynttilän kajossa), englannin puhetta on harjoteltu ja vaniljat uiskentelee teen joukossa. Jospa täältä rauhan tyyssijasta olisi kerrankin antaa informaatiota meidän kotoisan kotikolon ulkopuolelle.

Goodbye Tanzania!

 

 

Alotin tätä tekstiä jo kerran. Se kuuluu näin:

Mä istun täällä koulun tietokoneluokassa, ja mun tämän hetkistä elämää ympäröi ruuhkavuosien täydellisesti hallittu kaaos.

Harmi, että vain tietokoneluokka on menneisyyttä. Ruuhkavuodet on edelleen ilahduttamassa läsnäolollaan. ("Ruuhkavuosiksi mielletään vuodet, jolloin lapset ovat pieniä, työelämässä on aktiivinen noste ja vapaa-ajallakin harrastetaan. Ruuhkavuosiin ajoittuu usein myös rakentamista, remontoimista, velkataakan kasvattamista sekä huoli rahan ja ajan riittävyydesä." http://keskustelu.plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/vapaaehtoinen-lapsettomuus/1740514/elaman-ruuhkavuodet/ Niitähän ne! Voi toki soveltaa moneen, vaikka omaan elämään. Harmi vaan että törmäsin Helsingin uutisten sivulla otsikkoon "Naisen ruuhkavuodet eivät lopu koskaan", hellurei tulevaisuudelle tytöt!)

Ruuhkavuodet siis. Kuulostaa hyvältä, eikö vaan. Onneksi elämä tuntuu silti sangen mielekkäältä ja miksei rikkaaltakin (okei jos lasketaan siis kaikki muu rikkaus paitsi se rahallinen puoli, todellinen opiskelija mä oon!). Joskus on jopa monen monen miljoonan hymy naamalla, sellaset päivät on hyviä päiviä. Onni on aika pientä ja silti jotain valtavan suurta. Eiköhän siinä ollut taas elämän filosofiaa riittävästi.

Mun pitäs oikeestaan olla tankkaamassa aboriginaalien kulttuuria ja kertaamassa mitä tapahtui, kun Kiina ja Japani sulkeutuivat länsimailta plus etsimässä tietoa Nagasakin pommituksista. Oon melkein täyttämässä tota viimistä velvollisuutta joten ei huolia! Historia koukuttaa muuten aika pahasti.. Jospa lähtisikin lukemaan antropologiaa? Ja tietysti sitten kenttätyöhön jonnekin sademetsän siimekseen. Olisi vaikka myös kätilön opintoja takana, niin voisi olla konkreettisesti hyödyksi siellä paahtavan auringon alla. Ja miksei vaikka psykologian kursseja myös? Tai ehkä mä oon jonkun Suomen poliisin karhuryhmän puuttuva palanen.. Olis aika nastaa olla karhukoplalainen konepistoolin kanssa. Ja täysin katu-uskottava koko 150 sentin pituudessa!

Kuuntelin koulun ruokalassa puolella korvalla kun pojat jakoi opiskelijoiden ruokavinkkejä:
- Mama Chicken nuudelit, ketun hyviä
- Jos ei jaksa mennä mäkkiin ni raejuustoa ja tonnikalaa sekasin
- Raakaa maitorahkaa (huom. protskut jos on esim. kova bodari)
- Kaikki jääkaapin jämät kattilaan ja liesi päälle, ihan ok

(Muuten, tuntuuko teistäkin että kaikki on alkanu seurustelemaan? Kesähän se on romanssien aikaa?)

Laitettiin Sierra Leoneen vaatelähetys! (Sädekehä kasvaa väkisinkin.) Tuskassa raahattiin vaatejätesäkkejä Eerikan kanssa keskustassa, eikä mitään jätelavan tapaistakaan näkynyt mailla halmeilla. Tumma mies tuli tarjoamaan kantoapua, ja kun kerrottiin että roskiksen-etsintä-reissulla ollaan, niin se soitti sen kamulle joka oli sinne Sierra Leoneen menossa että ottasko vaatteita mukaan. Jes, päästiin siitä taakasta eroon ja tehtiin päivän hyvä teko plus että se mies oli superkiva (koska suomalaiset vaan käveli oli) vaikka aloinkin vahingossa puhumaan sille kokoajan enkkua.

..Ja tästä päästääkin sujuvasti Emman blogista lainattuun pätkään:

Katselin tuossa vähäsen ”No kunhan nyt katson” -mielentilassa lentoja. Ja arvatkaapa mitä, maanantaina Arlandan kentällä käynnistelee moottoreitaan Ethiopan Airlinesin kone, joka kuljettaa intopiukeat matkustajansa parin pysähdyksen kautta Accraan. 399€ hintaan! HEIIIIIII! Ehkä pakkaankin vähän astetta suuremmat laukut ja alan katsella laivoja välille Turku-Tukholma?
http://www.rantapallo.fi/myexploration/

JEEEEEE!!! Täällä oli super-hyper-mega-isot tuuletukset. Mä siis en tarvitsisikaan tonnia että Bahari kutsuisi. (Laura ala pakkaamaan!) Nannannaa ja elämä tuntui pelkältä hunajalta. Unelmat on toteuttamista varten ja elämä unelmien toteuttamista varten. Siinä elämänasennetta.

Kirjotin enkun tunnilla aineen aiheesta Home is where your heart is. Tuli skidisti tekstiä myös Tanzaniasta, yllätys. Toisaalta oon myös kuullut sanonnan että koti on siellä missä milloinkin toinen toista odottaa. Missähän se koti sitten onkaan..

:------)

Tohon saman smailin alle menis varmaankin eka ajotunti. Niin fiilis! Jalat ei meinaa ees ylttää polkimille ja katse on just tasan suoraan eteenpäin. Nieleskelee vaan ja paniikissa vielä tokasee ennen liikenteeseen menoa että "sano sitten jos mä ajan niinkun naiset". (Jotain munkin päähän on iskostunut.) Ja sitten tsädäm, mähän osaan jotain, tämä auto liikkuu jne jne jne! Vau.

Näillä mennään taas, toivottavasti ei kuukautta enempää, saattas tulla jotain uuttakin.

Terkuin:
Neljän kesäkuvan afrikka-nigga, nollan talvikuvan maitovalas

Tsemppiä jos joku sattuu seisomaan vartiossa tms ja on nilkki ja on puhelimella.

Ups unohdin kertoa että..

.. sain viiden kilon banaanilähetyksen viikonloppuna! Oli melkein sata banaania. Arvatkaa lämmittikö mieltä ja kieltä ja sydäntä ja mahaa?

-Very glad manselainen, koska banaanithan tuottavat tunnestusti endorfiinejä.

Elämän suola

Ulkona on lunta! Kreisiä. Ja mä vielä tosissaan tiedustelin että saako täältä omenoita, haha. Etelästä pohjoseen! Tämähän on jo ihan lappia, porot vaan puuttuu. Kenties niitäkin täällä jänkhällä ehtii vielä nähdä. Olisi tamperelaisen l a p p i - holiday sitten ihan the perfect.

Kävästiin tutkimassa ikivanhaa ja ilmiselvää kummitustaloa!

Koulun kaapista, lukkojen takaa, pahvilaatikkoon pakattuna löytyi aito luuranko. Kenties vangin. Tuotiin luokkaan se ja perehdyttiin luurangon elämään nostelemalla luita laatikosta. En tiedä oliko se eettisesti vähän kyseenalaista, mutta siellä minäkin lonksutin pääkallon leukoja. Se oli aika makee!

Kotikolo on tuolla etelän mailla saatu asuttavaan kuntoon. Pakastin on täynnä marjoja (okei, pieni pakastin) ja jääkaappi täynnä viiliä. Kohta ne varmaan tuntee meidät Valion tehtaalla jo nimeltä kun rahdataan niitä viidentoista sentin viilejä reppulasteittain kotiin. Että smile vaan aina kun astuu ovista sisään.

---

Nopeilla elämässä kaikki on kivempaa ja luistaa lujempaa! Välissä sitä ehdittiin jo takaisin Tampereelle. Sunnuntai, ja loma lopuillaan. Miljoonat kouluhommat edessä, onneksi nukuttiin pitkään + saatiin Moccamaster = jaksaa vaikka koko yön tankata englannin sanoja ja päntätä elimistöä.

Huippu viikonloppu! Laura ilahdutti kerrankin koko viikonlopun ajan olemassaolollaan! Laura on varmaan mun elämän suola. En jaksa enempää kertoa kuinka ystävät tukee ja kantaa ja nostaa koska kaikki tietää sen kumminkin. Että jeejee ja elämässä eteenpäin!

Käytiin pejantaina tsekkaamassa meidän afrikka-mammaa. Yksi elämän parhaista kahvihetkistä! Puhuttiin Afrikasta ja Afrikasta ja Suomen sateista ja taas vähän Afrikasta. Tuntu ihan uskomattoman hyvältä. Tuli ihan hakuna matata-fiilis.

Tuli myös perjantai-ilta, ja pelattiin Otsapokkaa. Iskettiin kaikille sininen muovipanta päähän (ja pidettiin teletappi-miittinki). Jokainen saa kuvakortin pantaansa, ja ideana arvata kysymyksiä kysymällä mikä omassa otsassa mahtaa loistaa. Aika tylsä peli, mutta heitettiin ne kuvakortit syrjään ja keksittiin itse sanoja. Siellä sitä sitten istui rivissä Hitler ja paksusuoli ja läski ja salarakas. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!

Viikko sitten oli Vierumäen mökillä sukukokous. Koko isän suku paikalla. Aika nastaa! Ilta venähti, ja keskellä yötä marssittiin mikron kanssa halki öisen Tampereen kämpälle. Oli hauskuus melko kaukana ja jalat huusi hoosiannaa. Perille päästiin. H - u - h !

Mitä vanhempi, sitä pidempi.

Kummitytöt:

Siinä uutiskatsaus. Kiitos ja hei! Parempi seura odottaa .. :-)

-Emppu

PS This matter needs looking into more carefully

Ostetaan läppäri!!!!!!!!!!!!


Ei tarvi olla ihan näin hieno.

(Siinä syy surkeaan bloggaus-saldoon.)

-Emppu

Odotus! (Arkistojen kätköistä 2)

(..odottavan aika on pitkä, mä niin tiedän mitä se tarkoittaa!)

Jes koeviikko ohi!!! Kunnialla tai ei mutta ohi jokatapauksessa. Hirmusen kylmä, oon vannoutunut kahdeksan villasukan fani, neljä kumpaakin koipeen. Kohta mä asustelen vanhassa puutalossa, toivottavasti on lämpimät lattiat!

On kylmä ja on arki, oon kolunnut jälleen tee-mukin ja viltin kera reissukuvia. Että täällä nyt ja muistoissa tuolla!

Reissussa rähjääntyy!
Köysipinon päällä taittui lauttamatka kohti Sansibarin hietikkoja. Elämä luisti, huomaatteko?

Kilpparikamuja morjesteltiin pariinkiin otteeseen.

Laskuvesi.

Muutto. Se olisi edessä, omaan opiskelijakoloon. Ihan semmonen "let's go" ja "lippukorkealla" fiilis. Tietysti se on sitten ihan toinen juttu jättää tämä kakkoskoti kahden kuukauden jälkeen jälleen vain varakäyttöön.

Laura!

Tämä oli selkeästi lemmenlomalla olevien parien paikka!

Mutta kenties ensi viikon aikana tarkemmin aiheesta "oma koti kullan kallis".

Vislauslaituri!



Se paikka vaan kylpi auringossa keskellä merta!

Mekin kylvettiin aina välillä. Aurinkokylpyjä! 
(Kyllä, näytän jälleen ehdalta skandinaavilta..)

Ensi yönä muutamat puolimustat niin Espanjan kuin Turkinkin suunnalta valloittavat Suomen! Jes! On se vaan niin ettei yhdestä puolikkaasta saa kokonaista tekemälläkään, muutamat teistäkin kenties tietää sen.

Suleim.

Aamufiiliksiä delfiinijahdilta! (Todellinen jahti tuossa takana siintääkin, jos tarkkaan katsotte.)

Enkun tunneilla oon istunut joka tiistai ja torstai. Ja kyllä, mä rankkaisin sen opettajan heti top-5 listalle mun elämässä! Jos mulla nyt olisi häät niin varmasti kutsuisin sen, tulipa vaan mieleen. Uskomaton tyyppi, vau!

Elvynin puuroviikset! Ei ihan suuhun osunut mutta sydämeen osui ja upposi -syvälle!..

Tenavat saapui alottamaan tarhapäivää.

This is it. Time to leave this sunny country and its wonderful people. It has been eventful, life changing four months. Nakupenda sana, Tanzania!

Siinä meidän viimeisen Suomi-jengiläisen tuntoja. Mä yhdyn täydellisesti jokaiseen lauseeseen. Tervetuloa Suomeen Ankku!

Afrikka-sydämet! Ja tulevan ihosyövän k o t i. ...
Koti on siellä missä onnelliset muistot syntyvät?



Hasab.

(Jäljellä viimeisten tuntien odotus. Oslon kentältä tuli jo viestiä! Ja kakkoskodin isäntä ja emäntä suuntavat kohta Helsinki-Vantaalta kotiin.)

Täällä tuumataan monesti iltakeskutelun päätteeksi: sellaista on elämä ja lempi!!!

Niimpä.

-Emppu

psst. Mulle saisi neuloa mustat villasukat! Tunnustan: en osaa itse. Oon tasan yhdet sukat tehnyt elämäni aikaset, semmoset keltaiset vaaaaaltavan isot jotka on hirveen hyvät niinä neljänsinä päällimmäisinä sukkina. Nyt olis ihan oman kokoset haussa. Jooko?

Koeviikko

Moi!

Syvä syvä hiljaiselo! Pole sana, swahililaisittain. Nytkin pitäisi kahlata vauhdilla läpi psykologian kirjaa. Mutta odottelen englannin tunnin alkua ja kirjotin pari riviä.

Että palaamisiin!

-Emppu

ps. Sain viestin, joka kuului kutakuinkin näin:

Elämä on ihanaa!

Jes!!!

Sadetta ja hopeateetä

Täällä on syksy!

Sataa, sataa, sataa ja on kylmä. Taisi joku muukin Afrikasta vasta palannut todeta saman asian.. Kohta on koko meidän afrikka-jengi kotiutunut.

 

Me ollaan elelty arkea ja käyty koulussa. Perhe-elämä vie oikeestaa aika paljon aikaa ja se on aika tosi kivaa! Oon tullut siihen tulokseen että läksyt täytyy tehdä koululla jos ne meinaa saada tehtyä, illat menee Eijan kanssa hopeateetä juodessa.

 

Kaksi viikkoa ja kaksi päivää ja Espanjan kaverit palaa suomeen! Aika tosi nasta juttu. Johan tässä on kohta puoli vuotta asuttu eri taloutta puoli-espanjalaisen puolikkaani kanssa: mä lähdin huhtikuun alussa jo Kouvolaan, ja siitä se alkoi ja kertyi ja kasvoi, tämä ero. Että tervetuloa Suomeen!

Mä oon saanu kitaran käsiin jälleen. Tuiki tuiki tähtönen sujuu ja muu ei sitten sujukkaan. Että inspiraatiota ja tarmokasta harjottelu-puuskaa odotellessa! Yksityinen kitaransoiton-opettaja myös haussa. (Ja kämppä, mainittakoon tähän väliin! Olisko kaksiota tiedossa Tampereelta kahdelle toisinaan ahkeralle lukiolaiselle? Kaikki tarjoukset otetaan vastaan, naapurit plussaa (ettei ihan keskeltä metsää). Ilmoitukset nro.n 0509183812)

Maanantaina alkoi telinevoimistelu. Tiedättekö, niin makeeta! Mä olin ihan krampissa kun harjoteltiin seisomaan käsillään. haha (Siis en missään esiintymiskrampissa, tietysti.)

Välillä paistaa aurinko.
Elämä on toivoa täynnä.

 
"Maailman ja ihmisen väliin tarvitaan jotain pehmeää."
Kyllä vaan! Musta on tullut tämmönen kotimamma joka ilahtuu uusista lakanoista ja pyyhkeistä ja kukista. Kukkalähetykset tervetulleita, 50 kpl:n mega-ruusukimput supertervetulleita.

Tässä ollaan mä ja Topi meidän karkkilakonalkamisenaattona! Piti syödä suklaata varastoon, koko puolen vuoden eestä.  nam

On meillä Topin kanssa muutakin nastaa yhteistä kun karkkien maistelu (nyk. ainoastaan haistelu sallittu): hikoillaan tiistaisin ja torstaisin enkun tuntien ääressä. Kyllä tää tyttö vielä sitä kieltä puhumaan oppii!

Tosiaan, vettä sataa. Sillon tekee aina mieli jotain hyvää, kas kummaa..

Tatun kanssa ollaan kahdestaan kotona, jos yhdistettäisiin meidän jauhopeukalot ja leivottaisiin jotain vaikkei sitä vettä sadakkaan. Oikeastaan, kyllähän jokainen päivä voi olla hyvän mielen päivä = herkkupäivä!

Eikö vaan!

Mun kultatenava oli todennut että saamassaan kortissa lukee "Emppu rakas Emppu". Pitää vissiin useammin tarttua kynään jos se kirvoittaa näin mieltä lämmittäviä kommentteja.

Viikonloppuna kenties nähdään! Teitä odotellessa.

Best regards (<-- juujuu niiltä enkun tunneilta!)
Emppu