..Sansibarin paivat ohi! Dar es Salaamin Baharilla istun huoneen sängyllä ja melkein kyyneleet valuu -mä oon kotona! (Ainakin melkein.) Viime yönä on käynyt varas tossa naapurihuoneessa, ja taalla on nukuttu loppuyö puukot (lue: perunankuorintaveitset) vieressä. Aika jännää! Vois itsekin käydä tuolta keittiostä lainaamassa yhtä -jos niita on viela jaljella. Vaikka tuskinpa tänne ensi yönä kukaan tulee. Ei huolta!
(ps. Se oli varastanut mm. passit parilta tytöltä joiden oli tarkoitus lentää Thaimaaseen huomenna. Kiva.)
Nojoo. Me asutetaan pari yötä kotikontuja ja maanantaina hypätään bussiin ja matkustetaan pohjoseen masai-kamujen luokse! Katsottiin just säätietoja ja vaan 15 astetta yöllä lämmintä! Me niin palellutaan sinne.. Onneksi on noi lentokoneen viltit mukana! Pakattiin koneesta mukaan että voidaan laittaa hyvää kiertämään, ajateltiin antaa ne vähempiosaisille. Näköjään niille tulee käyttöä ennen sitä. (ps. 2 vka kirjottanut äättömällä ja ööttömällä näppäimistöllä. En millään meinaa hahmottaa että nyt olis taas noi aakkosten viimiset kirjaimet käytössä. Suokaa anteeksi.)
Kerrataanpas sitten Sansibarin kuulumisia:
Meidät paimennettiin evakkoon, muistatteko? Tässä muutama postikortti-kuva, ei sieltä ZNZlta oikein muuta saanutkaan.. (Myönnettäköön, meillä oli aika kapeakatseiset ja rajoittuneet seikkailut tuolla.)
Ylsi meidän retket kuitenkin biitsien lisäksi myös marketille. Banaaneja oli jos jonkin kokosia ja näkösiä ja värisiä.
Projektina meillä oli siis Baby day care centre. Tykkäsin siitä. Tosin se paikka olisi voinut puitteiden puolesta mennä hyvin länsimaalaisesta päiväkodista. Tuntuu, että todellinen kurjuus on vielä näkemättä. Jokatapauksessa, me touhuttiin reilun tusinan vaippaikäisen kanssa. Muutamat jäi aamulla huutamaan äidin ja isän perään. Kertoo hyvästä hoidosta?
Joka aamuinen nimenhuuto. Ehkä noin 3klpta osasi vastata: Yes, teacher. Kovasti nämä kuitenkin harjottelee englantia! Aika hyvä asia mun mielestä.
Aamu-ulkoilut.
Puuroaika on puoli yhdentoista aikaan. Drink porridge!
Elvyn 1v. (Oon vakuuttunut että melkein 2v.) Kultapoika! Ja äärettömän mustasukkanen sellanen.
Sitten vaihdetaan vaipat ja nukutaan. Hoitajat huutaa sleep sleep sleep ja kaikki painaa pään kiltisti tyynyyn.
Uni tulee vissiin parhaiten pylly pystyssä?
Niitä ruokia! Tässä olis keittobanaania. Ihan hyvää kun sen vaan oikein ajattelee.
Elvyn. Se toisti kaiken perässä kun sille päälle sattui. Oppi mm. plopplop, simba-baba (leijonavauva) ja moimoi.
Loppuviikosta tuli muutama setä opettamaan kenties afrikkalaista kansantanssia vanhemmille lapsille. Mä osaan nyt sitten hokea swahiliksi että vasen-oikea-vasen. Voisin mennä vaikka armeijaan taputtamaan tahtia maahanmuuttajille?
Perjantaina on ulkoilutunti.
Tällä pojalla ei kävely onnistu yhtä hyvin kun muilta. Sinnikkäästi se kuitenkin touhusi muiden mukana. Sympaattinen tapaus.
Kamut saapuu! (Tonne koulubussiin alias Hiaceen mahtuu varmaan 30 lasta ja 5 aikuista.)
Yafar. Teki aina tekoitkua että pääsi hakemaan lohtua sylistä. Huvittava. Ja sulonen!
Napattiin matkalta muutamia kuvia "arkisesta" Sansibarista, ettette ihan pääse tuudittautumaan postikorttimaailmaan!
Kerrostalo.
Poliiseja. Näitä ei vissiin saisi kuvata mutta kulttuurin nimissä yksi kuva!
Ja se marketti. On siella muutakin kun banaania. Haju on enemmän kun ällöttävä. Lihat ja kalat ja suolet ja veret ja eläinten päät ja kaikki siististi tai epäsiististi rivissä siellä. +30 lämmintä ja kivet hohkaa kuumuutta. Sitten 556 afrikkalaista joista 10 käyttää Rexonaa.
Mä haistelin yrttejä sinä aikana kun Laura kuvasi näitä kaloja.
Nonnii otetaanpas yhteiskuva tämän kilinpään kanssa........ Pöydällä lehmän mahalaukku ja sydämiä sen sellasta.
Rakastuin appelsiineihin Sansibarilla!
Kujat on kapeita. Ahtaita. Labyrinttimaisia. Likaisia. Joku kenties ihastuu niihinkin?
AIT-talon sisäpihalta. Pyykit kuivuu jossei sada.
Kiertoajelu Sansibarilla. Ja tottatosiaan, ajelu! Päästiin pariin otteeseen töistä kotiin autolla. Ja ne on muuten yhden käden sormissa ne kerrat kun oon normi henkilöauton kyydissa istunut in Africa. Ja korttia saisi alkaa ajaa kuhan Suomeen selviää. (..Mä ajan varmaan viis miljoonaa kolaria tms ennenkun tajuan että liikenne on Suomessa vasemmanpuoleinen.)
Sansibarilla tuli myös mietittyä monesti että aika uskomatonta 17-vuotiaana toteuttaa jotain tämmöstä unelmaa.. Oon saanut kuulla enemmän kun 10 kertaa että young girl, babygirl.
On se vaan onnellista olla siellä missä sydänkin.
-Emppu,
joka ajatteli Sansibarilla joka ilta Suomea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti