tiistai 1. toukokuuta 2012

Harmaa taivas ja punainen Emppu

Nonniin, hellurei! Kone toimii taas todella hitaasti, kuvia on tasan kaksi, sammakot kurnuttaa ja elämä on ah-niin-ihanaa! ...

Toisinaan harmittaa se ettei mitään ole organisoitu kunnolla. On aika tarpeeton olo. Vettä satelee, nähtiin ilta-aurinko kuitenkin. Kaipaan hiljaisuutta. Täällä on melua ja meteliä koko ajan. Koskaan ei ole hiljaista, yölläkään. Tuuletin hurisee ja sammakot kurnuttaa. Maailmalla kulkiessa ei paljoa auta katsella maanpintaa, nokka ihmisiä kohti vain ja S M I L E! Kuulumisia kysytään jokaiselta vastaantulijalta. Ja aina kuuluu hyvää. Poa, poa! Vaaleus kiehtoo ihmisiä. Huudellaan, tuijotetaan, töötätään. Lähes aina aiheutuu sanaharkkaa siitä kuka saa meidät oman tuk-tukinsa kyytiin. Se on aika väsyttävää. Alkuhuuma katosi jo. Sanotaan, että tämä maa on halpa. Mutta kyllä täällä rahaa saa kulumaan, todella. Apteekit on ihan outoja. En tajua. Niissä myydään hajuvettä ja saippuaa ja vauvan talkkia ja hammasharjoja ja keksiä. Mutta lääkevarastot on ihan olemattomia. Ei paljon mitään. Arvatkaapas vaan löysinkö 50SPF:ää. En.

Orpokodilla oltiin maanantaina. Ei yhtään tajuttu ottaa mitään mukaan. Ja ne lapset odotti että ollaan järkätty jotain. Sitten oltiin aika sormi suussa. Ja lapset mekasti ja huusi ja parkui kunnes ah, tanskalaiset saapui paikalle -ja lapset ryntäsi kiljuen niitä vastaan. Mun maha oli kyllä niin valtavan kipeä että olin äärettömän kiitollinen kun ne tuli. Me päästiin Lauran kanssa lähtemään talolle. Tosin oli kolmen kilometrin matka pölyistä maan tien reunaa. Huhhuh. Hampaita vaan yhteen ja muta puristu sormien väliin.

Ruuanvalmistusta. Voi iskä että mulla on ikävä sun makaronilaatikkoa ja perunarieskaa!! 

Tänään käytiin kaupungissa. Liikenne hirvittää mua. Ja kun tietää tilastoista, että siellä ne ihmiset useimmiten päättää päivänsä. Pää vaan kolahtelee tuk-tukin laitoihin kun puikkelehditaan rekkojen ja kuormureiden vauhdissa. Ja se tuk-tuk on niin hepponen! Joku kerta se vielä kaatuu.. 

Saatiin jogurttia ja ruisleipää tänään!!! Ekat maitotuotteet Suomen jälkeen.
  
                                  Mutta nämä muksut on kuitenkin oikeita päivänpaisteita!

Nyt ollaan jo illassa. Jutellaan muiden suomi-tyttöjen kanssa täällä huoneessa. Aika paljon oppinut muiden taustoista. Syvällistä keskustelua. Tuuletin hurisee edelleen ja sammakot kurnuttaa. Kone on matkalaukun päällä ja niskat alkaa olla aika jumissa. Oikeestaa on melko kotoisaa.

Tässä tätä elämän realisimia! Piikit pistää ruusuissa aina.

Lähden katsomaan josko suihkusta tulisi vettä. Tsemppiä teille sinne koulun penkille ja työn ääreen! Toukokuussa ollaan jo. Mulle saa kirjoitella kuulumisia faceen vaikkapa.

Kaunista yötä vain!

-Emppu

2 kommenttia:

  1. heeei ma oon rakastunu sun kuvien ja juttujen perusteella tohon maahan aika taysilla!!!!!!!!! mut ötököistä en tykkäää., miten oot voinu jonkun puolenjalankokosen heinäsirkan kanssaki olla ees samassa kuvassa, hyi fdhjsllgkbdm. kirjota hirveesti lisää ainaku kerkee!!!

    VastaaPoista
  2. heeeeeei vaan! joo, mäkin oon rakastanut. vaikka ei sitä todellisuutta saa mitenkään välitettyä sinne netin kautta. ja välillä tympäsee. mutta on tää silti törkeen siistiä! ja hahhaa ötökät!!! ei yhtää paha enää. käytiin aaronin kanssa pelaa rapujalkapalloa yksi ilta rannalla. jäätävästi semmosia kahen nyrkin kokosia rapuja. niitä potkittiin. kjäh! ja se oli rukoilijasirkka, kenties sukua heinäsirkalle? mut ei täällä oikeesti ees oo paljon mitää elukoita, ei todella. että semmosta:)

    VastaaPoista